Sattuu ja tapahtuu

Moneen kertaan puhjenneet renkaat, irronnut kampi, palanut untuvatakin hiha ja sokerina pohjalla vielä kadonnut pankkikortti.Onhan siinä monennäköistä lyhyelle retkelle, mutta nämä olivat vain pieniä vastoinkäymisiä, positiiviset asiat ottivat selvän selkävoiton negatiivisista.En ala tässä erikseen muistelemaan ongelmia, niitä vain tapahtui tasaisesti pitkin retkeä.

Tällä kertaa sain Tomin retkiseuraksi, reissun ajankohdaksi valikoitui pääsiäisviikonloppu.Sateisten päivien välistä löytyi kolme poutaista päivää jolloin nousimme pyörien selkään ja otimme suunnaksi Kemiönsaaren.

Aamu yhdeksältä torilla tapaaminen ja siitä sitten hiljalleen kampia pyöritellen Kokkilan kautta kohti Kemiötä.Tomi on varsinainen elävä lintukirja joka hallitsee kadehdittavasti myös lintujen äänet.Matkalla koetin minäkin opetella tuntemaan oksilla lauleskelijoita äänen perusteella, mutta eihän tuo oikein onnistunut.

Noin kolmen tunnin ajon jälkeen Kemiössä kahvitauko paikallisessa konditoriassa.Sovimme pitävämme seuraavan tauon Dragsfjärdissä, jossa kävisimme kaupassa täyttämässä vesivarastot.Suunnitelma oli hyvä mutta toteutus ei niinkään, kauppa oli jo suljettu kun ehdimme ovenripaa kiskomaan.Piti palata kilometrin verran omia jälkiä josta löytyi auki oleva bistro.Sieltä saimme vesivarastot täyteen ja pääsimme aloittamaan terassikauden.Alkoholittomat oluet rappusilla istuen, mutta mikä tärkeintä, aurinko lämmitti koko keväisellä voimallaan pilvettömältä taivaalta.

Vesivarastot täytettyinä ja oluen maku suussa lähdimme viimeiselle lyhyelle etapille suuntana Purunpään laavu.Etukäteen arvellutti että kuinkahan huonossa kunnossa viimeiset pikkutiet ennen laavua olisivat, mutta turhahan tuo pelko oli, erinomaista väylää lähes perille asti.

Onhan tuo  aivan mahdottoman kaunis paikka.Laavun lähettyville leiri pystyyn ja vatsa täyteen, sitten olikin aikaa ihastella maisemia ja kuunnella linnunlaulua, vaikka en edelleenkään tiennyt että ketä siellä sulosointujaan lurittelee.

Illan hiljalleen viilentyessä alkoi mereltä työntyä sumua maisemaa harmaannuttamaan.Vähitellen tulivat kaikki harmaan sävyt käyttöön.

Illan mittaan ilman viilentyessä alkoi kalsean kostea hämäryys aiheuttamaan vilunväristyksiä.Pian loimottikin tuli nuotiossa valaisten ja lämmittäen viluisia retkeilijöitä.

Tomi sai muutaman makkaran jälkeen tarpeekseen tuleen tuijottamisesta ja lähti telttaan nukkumaan.Minä jäin vielä toviksi itsekseni parantelemaan maailmaa.

Aamulla pitkien ja makoisten unien jälkeen heräsin teerien pulputukseen.Ilma oli edelleen sumuinen ja itätuuli oli hiljalleen alkanut yltyä.Aamupuuro ja muutama iso kuppi kahvia lämmitti mukavasti vatsassa kun hiljalleen purimme leirin ja jatkoimme matkaa.

Suuntana oli Kasnäs josta hakisimme vettä ja kävisimme kaupassa ja ehkäpä pääsisimme myös kahville.Tovin poljettuamme Tomin puhelimeen kilahti tärkeä viesti, Kasnäsissä oli nähty mustaleppälintuja.

Kiihtyiköhän vauhti vai tuntuiko se vain siltä, mutta jokatapauksessa Tomi ehti kameroineen paikalle saaden hienoja kuvia näistä linnuista, ja ehdinhän minäkin niistä vilauksen nähdä.

 

Kasnäsissä pääsimme kauppaan ja saimme vesivarastot täytettyä.Kahvilla istuimme pitkään, rauhakseen aikaa kuluttaen koska Högsåran, jonne olimme matkalla, lossi kulki harvakseltaan parin tunnin välein.

Kahvittelun jälkeen muutama kilometri pyöräilyä ja pian pääsimmekin jo lossille.

Olen käynyt Högsårassa meloen, hiihtäen, soutaen sekä polkupyörällä, niinpä paikka alkaa olla jo kokolailla tuttu mutta aina sinne on mukava saapua.

Lossilaiturilta vielä pyörän päälle, polkemaan pientä tietä läpi idyllisen saaristokylän, kohti Sandvikin lahtea jossa on telttailualue nuotiopaikkoineen.

Kävi vieläpä niin hyvä onni että rannalla oli muutama henkilö lintuja tarkkailemassa ja  samalla heillä oli meneillään syntymäpäivä piknik.

Herrasmiehenä Tomi oli opastanut juhlijoita lintujen tunnistamisessa ja tästä korvauksena saimme  puoli pulloa kuohujuomaa.

Raittiusmiehenä Tomi jätti kuoharit väliin, niinpä minun piti uhrautua ja kumota se palanpainikkeeksi.

Leiri pystyyn lähelle rantaviivaa.Muuten kyllä mukavan rauhallinen paikka mutta vieressä olevan tuulivoimalan myllyt pitivät melkoista kohinaa kovassa itätuulessa.Sääennusteessa lupailtiin tuulen tyyntyvän aamuyöllä, jospa silloin alkaisi kuulua keväisiä ääniä.

 

Ilta kului hiljalleen mitään sen kummempaa puuhailematta.Nuotion loimottaessa varjojaan tuijotelttiin hiljalleen pimenevälle merelle, ja saatettiipa siinä samalla tuumailla asioita vähän syvällisemminkin.

 

Pimeyden laskeuduttua muutama tähtikin kurkisteli ujosti hennon sumuverhon takaa.Pimeydestä kuului vielä kurkien huutelua ja allitkin jossain etäämmällä toiselivat nimeään.

Yöllä tuuli oli tyyntynyt ja heräsin haahkojen huhuiluun, nopeasti ulos teltasta, tästä näytelmästä en halunnut hukata hetkeäkään.Illalla nukkumaan mennessä tuulen kohina oli peittänyt kaiken alleen mutta kun tuuli oli viimein puhaltanut itsensä väsyksiin alkoi lintujen villi konsertti.

Aamupuuron söin rantakivellä istuen valon hiljalleen päästessä voitolle hämärän kanssa taistellessaan.

Vielä meni monta kupillista kahvia koska en halunnut päästää lumousta katoamaan.

Tomi oli jo aiemmin pakannut tavaransa jä lähtenyt lähiniitylle lintuja bongailemaan.

Minä en pitänyt kiirettä vaan pakkailin tavaroita korostetun verkkaisesti, välillä pysähtyen nauttimaan hetkestä.

Vanha totuushan kuuluu että kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin nytkin ja lähdin hiljalleen ajamaan kohti lossilaituria.Tomikin löytyi matkan varrelta tyytyväinen virne naamallaan, oli onnistunut napsimaan hyviä kuvia linnuista joita oli tavoitellutkin.

Lossimatkan jälkeen piti olla satakunta kilometriä kotiin, mutta loppujen lopuksi tuohon tuli joitain kymmeniä kilometrejä lisää, kun emme malttaneet suorinta reittiä kulkea.

Kiertoreittimme vei meidät peuranraadon vierestä jossa oli maakotka ruokailemassa.Oli kyllä komea näky kun alle kymmenen metrin päästä lehahtaa kotkan verran alkukantaista voimaa siivilleen.

Myötätuulen siivittämänä pyörittelimme kampia kohti kotia toisiamme hyvästä seurasta kiitellen ja uusia retkiä suunnitellen.